KUNTOUTUS

FYSIOTERAPIA
Fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ihmisten toimintakykyä sekä liikkumista fysioterapeuttisen ohjauksen, neuvonnan, terapeuttisen harjoittelun sekä manuaalisen terapian keinoin. Kuntoutujan liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita arvioidaan ja arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, jota myös seurataan. Kuntoutujaa aktivoidaan ja ohjataan ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään, toimintakyvystään ja niiden edistämiseen liittyvistä valinnoista yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Fysioterapiaan asiakkaat voivat ohjautua esimerkiksi leikkausoperaatiota ennakoivan ja leikkausoperaation jälkeisen fysioterapian, tuki- ja liikuntaelinten vaivojen (selkä, olkapää, niska, polvi, lonkka) tai neurologisten sairauksien vuoksi. Hoidamme myös hyvälaatuista asentohuimausta, johon sisältyy fysioterapeutin antaman hoidon lisäksi ohjeet kotiharjoitteluun.

HIERONTA
Hieronta eli pehmytkudoskäsittely on hoitotarkoituksessa tehtävää kudosten mekaanista muokkausta. Lihasten pehmentämisessä käytettäviä tekniikoita ovat muun muassa sively, painelu ja puristelu. Hieronnan vaikutukset ovat moninaiset. Pääasiassa se kuitenkin vaikuttaa vilkastuttamalla kudosten aineenvaihduntaa. Yleisimmin hierontaa käytetään fyysisistä suorituksista tai tapaturmista seuranneiden lihasten jännitystilojen ja niistä aiheutuneiden kipujen laukaisuun.

PSYKOFYYSINEN FYSIOTERAPIA
Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jossa korostetaan kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Sen tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen. Keskeisenä osana kuntoutusta on keho-mieli yhteys. Tämän yhteyden katketessa ihminen voi ajaa itsensä äärirajoille tunnistamatta kehon kertomia viestejä. Kuntoutuksen tavoitteena onkin turvallisessa ympäristössä ohjatusti oppia kuuntelemaan ja kuulemaan jälleen omaa kehoa. Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan hyödyntää mm. seuraavissa tapauksissa:

• Stressi, uupumus ja työuupumus
• Traumaperäiset oireet ja paniikkikohtaus oireilu
• Ahdistus, jännitys ja masennus 
• Syömishäiriöt, oman kehonkuvan hahmotushäiriöt
• Ongelmat rentoutumisessa ja rauhoittumisessa (ylivireystila)
• Aikaansaamattomuus, flegmaattisuus, yleinen haluttomuus (alivireystila)

NAPRAPATIA
Naprapatia on erikoistunut tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen tutkimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Tuki- ja liikuntaelimistö tarkoittaa rakenteita, jotka pitävät meidät pystyssä ja liikkeessä eli luita, lihaksia, niveliä, jänteitä ja nivelsiteitä. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ovat esimerkiksi niska-, hartia- ja selkäkivut, yläraajoissa olkapään, kyynärpään, ranteen sekä alaraajoissa lonkan, polven ja nilkan alueen kiputilat ja vammat. Naprapatia on siis paljon muutakin kuin selkäsairauksien hoitomuoto.

Naprapaatti on sosiaali- ja terveysalan valvontaviraston, Valviran, rekisteröimä nimikesuojattu ammatti. Koulutus kestää neljä vuotta ja perustuu länsimaiseen koululääketieteeseen. Naprapaatin tutkimus ja hoitomuodot perustuvat tutkittuun tieteelliseen näyttöön ja noudattavat kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia. Naprapaatti on manuaalisen lääketieteen ammattilainen, joka toimii yhteistyössä lääketieteen ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa.

AKUPUNKTIO
Akupunktio on alun alkaen kiinalainen hoitomenetelmä, jossa ohuita neuloja pistetään akupunktiopisteisiin. Akupunktio soveltuu hyvin useimpien tuki- ja liikuntaelimistön kipujen hoitomuodoksi: esimerkiksi selkä-, niska- ja hartiakivut, päänsärky ja nivelrikkokipu. Akupunktioneulat ovat hyvin ohuita, steriilejä kertakäyttöneuloja ja niiden asettelu voi tuntua jonkin verran. Akupunktion teho ja vaikutukset ovat yksilölliset. Kenelle hoito auttaa ja kenelle ei, on mahdotonta tietää varmaksi ennakkoon ja asia selviää vain kokeilemalla. Hoidon jälkeen voi olla hyvinkin väsynyt ja rento olo. Tästä syystä ainakin ensimmäisen akupunktiokerran jälkeen ei kannata varata minuuttiaikataulutettua työ/vapaa-ajan ohjelmaa eikä kovatehoista harjoittelua vaan mieluummin mahdollisuus rentoutua ja ottaa loppupäivä kevyesti. Akupunktiota kannattaa toteuttaa useamman kerran hoitosarjana (3-5), jonka perusteella voidaan päätellä, hyötyykö asiakas hoitomuodosta.